suolistosyövät tehtävät

suolistosyövät

Oireet

Suolistosyöpä on varhaisvaiheessa lähes oireeton. Tyypillisiä oireita ovat suolen toiminnan muutokset, ripuli tai ummetus uutena tai vaihtelevasti, tunne ettei suoli tyhjene kunnolla tai suolitukos. Kasvaimen pinta on röpelöinen ja tästä syystä se vuotaa herkästi verta.

Selkeät muutokset vatsantoiminnassa ovat aina syy hakeutua lääkärille. Paksusuolen syövässä ja erityisesti peräsuolen syövässä ilmaantuu usein verta ulosteeseen. Siksi myös anemia ja sen seuraamukset, kuten väsymys, hengenahdistus ja huimauksen tunne, ovat yleisiä suolistosyövän oireita..

Yleisyys

Suomen kolmanneksi yleisin syöpä eturauhassyövän ja rintasyövän jälkeen. Suolistosyöpien ilmaantuvuus on nousussa. Vuonna 2009 todettiin 2 755 uutta tapausta. Kaksi kolmannesta suolistosyövistä todetaan yli 65-vuotiailla.

Suolistosyöpä yleistyy myös nuorilla tunnista nämä 5 oiretta

1.       Uupumus

Polyypit tai syöpäkasvaimet voivat aiheuttaa verenvuotoa. Lopulta veressä ei ole enää riittävästi punasoluja ja rautaa, joka kuljettaisi happea elimistöön. Tämä aiheuttaa anemian, joka voi tehdä olosta uupuneen ja hengästyneen.

2.       Verenvuoto peräsuolesta

Yleensä veri vessapaperissa on merkki jostain harmittomasta, kuten peräpukamista. Kuitenkin myös polyyppi tai syöpä voi aiheuttaa peräaukon suulla kutinaa ja verenvuotoa.

3.       Verinen uloste

Veri voi näkyä ulosteessa punaisina juovina. Ulosteesta saattaa tulla myös hyvin tummaa. Tervaisen näköinen ulos vihjaa siitä, että mukana on kuivunutta verta. Jos ulosteessasi on jatkuvasti verta, käväise lääkärissä.

4.       Poikkeava vatsan toiminta

Polyypit ja kasvaimet voivat muuttaa ulosteen koostumusta, muotoa tai vessakäynnin väliä. Ohuet, kynämäiset ulosteet voivat esimerkiksi viitata syöpäkasvaimeen, joka vaurioittaa suolta. Jatkuva ummetus eli ulostat alle kolme kertaa viikossa, ripuli, tai tunne siitä että et saa suolta tyhjäksi vessassa käydessäsi, voivat olla myös suolistosyövän oireita. Käy lääkärissä, jos oireet jatkuvat yli viikon.

5.       Vatsakipu

Vatsakivulla on lukemattomia mahdollisia syitä, joista ehkä tavallisin on stressi. Kuitenkin vatsakipu, kramppailu, pahoinvointi ja oksentelu voi joskus olla merkki polyypista tai syöpäkasvaimesta, joka vaurioittaa suolta tai on levinnyt sisäelimiin.

Hoito

Paikallinen vain suolen seinämässä oleva suolistosyöpä pyritään aina leikkaamaan. Leikkauksessa poistetaan kasvaimen laajuuden ja sijainnin mukaan suolta osittain tai koko paksu- ja peräsuoli. Leikkauksen yhteydessä poistetaan myös lähialueiden imusolmukkeita, minkä tarkoituksena on poistaa mahdollisesti imusolmukkeisiin levinneet syöpäsolut. Samalla saadaan tietoa syövän levinneisyysasteesta.

Peräsuolisyövässä annetaan usein sädehoitoa leikkausta edeltävästi. Jos on kyseessä pienehkö poistettavissa oleva syöpä, annetaan viiden päivän sädehoito, jonka jälkeen kasvain leikataan viikon sisällä. Lähikudoksiin edenneessä peräsuolisyövässä annetaan pitkä sädehoito ja solunsalpaajia 5–6 viikkoa ja sen jälkeen odotetaan parisen kuukautta, jotta kasvain ehtii kutistua ennen peräsuolen leikkausta.

Muihin elimiin levinneen suolistosyövän hoidossa käytetään solunsalpaajia. Suolistosyöpä on melko usein herkkä solunsalpaajahoidolle, ja kasvain voi pienentyä tai sen kasvu pysähtyä hoidon vaikutuksesta vaihtelevan pituiseksi ajaksi. Viimeistä syöpäsolua ei yleensä saada tuhottua, joten paraneminen solunsalpaajahoidolla on hyvin epätodennäköistä. Jos kasvain reagoi hoitoon hyvin, voi hoidolla olla kuitenkin merkittävä vaikutus elinaikaan ja oireisiin.

Suolistosyöpä leviää joskus yksittäisinä etäpesäkkeinä maksaan tai keuhkoihin. Tällöin etäpesäkkeiden poistoa voi harkita, jos kaikki syöpä saadaan poistettua leikkauksessa.

Suolistosyövän ennuste riippuu sen levinneisyysasteesta toteamisvaiheessa. Pinnallisissa kasvaimissa paranemismahdollisuudet ovat yleensä hyvät, ja suurin osa potilaista paranee pelkällä leikkauksella tai leikkauksen ja sädehoidon ja/tai solunsalpaajahoidon yhdistelmällä. Pidemmälle edenneessä syövässä ennuste on huonompi.

Ennuste

Hoitojen jälkeen potilas käy säännöllisesti seurantakäynneillä, joihin kuuluu tähystystutkimuksia. Niiden tarkoituksena on tarkastaa suolen liitoskohta ja havaita siihen mahdolliset syntyvät

syövän uusiutumat. Lisäksi tähystyksen tarkoituksena on havaita mahdolliset uudet syövät. Tähystyksen lisäksi seurannassa otetaan verikoe, jonka avulla seurataan hemoglobiinipitoisuutta ja kasvaimen

merkkiainetasoa (CEA). Jatkuvasti kohoava CEA-taso saattaa viitata siihen, että syöpä on uusiutunut.

Suolistosyövän ennuste riippuu ensisijaisesti siitä, miten laajalle syöpä on ehtinyt levitä ennen leikkausta. Paikallisesti levinnyttä syöpää sairastavista yli 90 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Etäpesäkkeistä ja levinnyttä syöpää sairastavista vain noin 10-15 prosenttia elää viisi vuotta.

Monica ja Saari

Kirurginen haava

Kirurginen leikkausviilto tehdään yleensä kohtisuoraan ihoon nähden, jonka takia haavana reunat ovat tasaiset ja verestävät. Haavan paranemiseen vaikuttavat ulottuvuus, haavaontelon rakenne ja sijainti sekä leikkauksen puhtausluokitus. Haavan parenemisnopeus riippuu paikallisesta verenkierrosta.
Puhdas kirurginen haava suljetaan yleensä ompeleilla, mutta joissakin leikkaushaavoissa käytetään metallihakasia,( haavateippiä, iholiimaa ja perhosteippiä) . Ommeltaessa haavanreunat asetetaan vastakkain siten, että oikeat kudoskerrokset tulevat samaan tasoon eikä onteloita eikä kiristystä synny. Pään, kasvojen ja kaulan alueen ompeleet poistetaan alle viikon kuluessa.

Kirurgisen haavahoidon teesit:

Ihokarvojen poisto haava alueelta. Tämä estää ihokarvoja joutumasta leikkaushaavaan ja parantaa sidosten kiinnittymistä ja ompeleiden poistoa. Tehdään leikkauspäivän aamuna.

Haavasidos valitaan haavasta tihkuvan veren määrän mukaan (tarpeeksi imukykyinen).

Leikkaushaava rauhotetaan vuorokaudeksi, mutta jos haavataitos kostuu ennen sitä se vaihdetaan steriilein käsinein ja välinein.

Käsihygienia leikkaushaavaa hoidettaessa: Käsihuuhde riittää jos käsissä ei ole näkyvää likaa.
Huuhdetta käytetään huolellisesti ennen haavanhoitoa ja sen jälkeen.
Kun leikkauksesta on kulunut yli 24h käytetään tehdaspuhtaita suojakäsineitä.

Haavasidos kiinnitetään ihoteipillä. Haavahoito-ohjeet annetaan potilaalle suullisesti ja kirjallisesti.




Jos haavan ympärillä on rakkuloita tai ihorikkoa, asetetaan niiden suojaksi hoitolevy tai suojakalvo. Haava suojataan vettä läpäisemättömällä kalvolla jos se joutuu kosketuksiin virtsan tai ulosteen kanssa.
Haavan välitön hoito keskittyy haavavuodon, siteiden, turvotuksen, tunnon lämmön ja kivun tarkkailuun. Hoitaja ohjaa potilasta lääkärin ohjeiden mukaan haava-alueen liikuttamisesta ja asennosta.
Epiteelin yhdentymine kattavaksi pinnaksi kestää kirurgisessa haavassa 24-48h. Haava voidaan suihkuttaa ilman infektioriskiä 24-28h kuluttua leikkauksesta.  Ei käytetä saippuaa, eikä hangata. Kuivataan varovasti taputtelemalla.
Haavan vuotoa ja turvotusta ehkäistään kohoasennolla ja haavan rasittumista, hankausta, venymistä vältetään.





Infektoituneen haavan hoito: Havainfektiopotilaat hoidetaan potilashuoneessa kosketuseristyksessä.

- Oma huone  ja suihku, ellei tämä ole mahdollista, noudatetaan aseptista työjärjestystä ja huoneiden vuodesijoittelua

- infektoituneiden haavojen suihkuttelun/suihkun jälkeen pesu- ja suihkutilat puhdistetaan kloori 1000ppm liuoksella jokaisen potilaan jälkeen ja lattia pyyhitään lastalla mahdollisimman kuivaksi.

LÄHTEET: Sairaahoito ja huolenpito WSOY, moniste Lapin sairaanhoitopiiri infektio-sairaalahygienia

Tekijät: Piia, Sini-Tuulia ja Monica