monica tehtävä

Mitä tarkoittaa lapsen etu?

Lastensuojelulaki korostaa lapsen etua lastensuojelun keskeisenä periaatteena. Myös Lastensuojelulaki korostaa lapsen etua lastensuojelun keskeisenä periaatteena. Myös lapsen oikeuksien sopimuksen yhtenä keskeisenä periaatteena on lapsen etu.

Lastensuojeluasioista käytävästä keskustelusta huomaa, ettei lapsen edun näkökulma ole kuitenkaan kovin yksiselitteinen tai helppo, vaan enemmänkin monimerkityksinen ja tulkinnanvarainen. Lapsen etu on käsitteenä hankala ja epämääräinen ja sitä pitäisi ilman muuta konkretisoida ja esittää, mitä lapsen etuun viittaaminen tarkoittaa niin päätöksenteossa, suunnittelussa, kehittämistyössä kuin palvelujen toimeenpanon vaiheessa yhtenä keskeisenä

Milloin lastensuojelua tarvitaan?

Vanhemmillasi voi olla sellaisia omia vaikeuksia, että he tarvitsevat apua lasten hoitamiseen. Rahahuolet, avioero tai sairastuminen voivat viedä voimat. Sinä ehkä joudut huolehtimaan paitsi itsestäsi, myös vanhemmistasi ja sisaruksistasi? Lastensuojelun kautta voit saada apua vanhemmillesi ja itsellesi.

Kuka lastensuojelussa päättää?

uurin osa päätöksistä lastensuojelusta on sellaisia, että ne tekevät perhe ja työntekijät yhdessä. Lain mukaan työntekijän Lapsen asioita hoitavalla sosiaalityöntekijällä on aina joku, joka johtaa ja valvoo hänen työtään. Esimies voi olla johtava sosiaalityöntekijä, palveluesimies tai yksikön johtaja. On asioita, joita lapsen oma sosiaalityöntekijä ei voi päättää. Silloin päätöksen tekee johtava työntekijä.pitää aina yrittää tehdä yhteistyötä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.

Miten lapsi voi vaikuttaa asioihin

Lastensuojelu on olemassa siksi, että lapsista huolehdittaisiin kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvin. Lapset ovat lastensuojelun päähenkilöitä. Heillä on aina oikeus saada tietoa heitä koskevista asioista, suunnitelmista ja päätöksistä. Heillä on myös oikeus kertoa, mitä mieltä he ovat niistä.

Kuka hoitaa lapsen asioita lastensuojelussa?

Lapsen asioita lastensuojelussa hoitavat yleensä lapsen huoltajat yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Vanhemmat ovat vastuussa lapsestaan ja haluavat, että lapsella olisi hyvä olla. Yleensä vanhemmat ovat myös lapsen huoltajia, ja huoltajan tehtävänä on valvoa, että lasta kohdellaan hyvin ja hän saa tarvitsemaansa apua.

Miten päätöksistä voi valittaa?

Lastensuojelulaissa on määritelty, mitkä asiat pitää päättää virallisesti. Silloin laissa myös sanotaan, kuka päätöksen voi tehdä ja voiko siitä valittaa. Kaikki työntekijöiden ratkaisut eivät ole tällaisia virallisia päätöksiä. Silloin niistä ei voi valittaa. Voit kuitenkin kertoa työntekijöille, jos tehty ratkaisu on sinusta huono tai olet asiasta eri mieltä

TAMPEREEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAMPEREEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

1.Koska suunnitelma on laadittu?

Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin vuonna 2003 ohjaamaan ja tukemaan tamperelaisen päivähoidon suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Se ohjasi päivähoidon henkilöstön toimintaa ja oli perustana päiväkodin, perhepäivähoidon ja leikkitoiminnan varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnalle. Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma on nyt kirjoitettu uudelleen valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) mukaisesti. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perustana ovat Tampereen kaupungin strategia kaiken Tampere, päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia ja vuosisuunnitelma sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelusopimus.

2. Kuinka ajantasainen suunnitelma on, millaisia virheitä on löydät?

3.Mitä keskeisiä periaatteita on kirjattu vasuun?

Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet

Päivähoidossa kasvattaja toimii psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön rakentajana. Laadukkaan varhaiskasvatusympäristön suunnittelu edellyttää kasvattajilta aktiivista yhteistyötä. Lähtökohtana varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa huomioidaan lasten kehitykseen ja ikään liittyvät haasteet. Lasten kehittyminen vaatii läheiset vuorovaikutussuhteet ja turvallisen, liikkumaan kannustavan ja kielellisesti rikkaan ympäristön. Varhaiskasvatusympäristöä suunniteltaessa pohditaan, mitä ryhmän lapset ovat oppimassa ja opettelemassa, mitä he leikkivät ja mihin he tarvitsevat tukea ja välineitä. Suunnittelu lähtee lapsen maailmasta ja kiinnostuksen kohteista.

4.Millaisia painopistealueita löydät suunnitelmasta?

ratkaisemaan keskinäisiä riitoja. Leikkikokemusten kautta lapsen itsetunto ja identiteetti vahvistuvat. Lapset käsittelevät leikeissään heille tärkeitä tai kiinnostavia asioita sekä jännittäviä tai pelottavia kokemuksia, joita he kokevat ympäröivässä maailmassa. Aiheet leikkeihin saattavat tulla myös median kautta.

5.muut asiat, joita haluat nostaa esiin.

Päiväkodin kasvattajat muodostavat moniammatillisen kasvattajayhteisön, jossa on yhteisesti sovitut kasvatuksen arvot ja toimintatavat, joihin kaikki kasvattajat sitoutuvat. Sammon päiväkodin lapset ja aikuiset muodostavat yhteisön, jonka koossapitävänä voimana on toisista välittäminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Vastuu lapsista on kaikilla yhteinen. Erilaiset yhteiset tapahtumat ja teemaviikot edistävät me- henkeä. Hyvät käytöstavat, toisen kunnioittaminen, auttaminen, välittäminen ja yhteisvastuu näkyvät päivittäisessä arjessamme ja opettelemme näitä asioita yhdessä lasten kanssa. Vastuu itsestä, toisesta ja ympäristöstämme korostuu erilaisten retkien ja työtehtävien kautta. Esim. jätteiden lajittelu, tavaroiden uusiokäyttö

Kasvatustyön pohjana on yhdessä lapsen vanhempien ja kasvattajien kanssa laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi kasvattajat havainnoivat sekä yksittäistä lasta että koko lapsiryhmää. Havainnoinnin avulla kasvattajat löytävät lapsen kiinnostuksen kohteet, jotka ovat pohjana toiminnan suunnittelulle, painotuksille ja toteutukselle. Toiminnan tuloksissa näkyvät lasten ajatukset ja tekemiset ja lasten töitä on esillä koko päiväkodissa.

lapsiperheen etuudet

Tukea lapsiperheelle: kela maksaa rahallista tukea lapsiperheelle äidin raskausajasta alkaen.
Kela tukia lapsiperheille ovat
äitiysavustus, vanhempainpäivärahat , pikaopas perhe-etuuksiin, lapsilisä, lastenhoidon tuet, sairaan ja vammaisen lapsen tuet elatustuki., adoptiovanhempi tuet ja ero perheelle

Elatusapu = elatussopimuksen tai -päätöksen mukainen rahamäärä, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elatusta varten.
Elatustuki = Kelan maksama etuus, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta.
Elatusvelvollinen = vanhempi, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua.
Etävanhempi = elatusvelvollinen, joka ei asu lapsen kanssa.
Lähivanhempi = lapsen kanssa asuva vanhempi.


Kelan maksamia lastenhoidon tukia ovat
   kotihoidon tuki- lasten kotihoidon tukea voi hakea, jos isä tai äiti hoitaa kotona alle 3-vuottasta lasta.
   yksityisen hoidon tuki-voit saada yksityisen hoidon tukea, jos lastasi hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoitopaikka.
   joustava hoitoraha-voit tehdä töitä 30 tuntia viikossa tai vähemmän ja hoitaa lopun aikaa lastasi.
   osittainen hoitoraha-


Vanhempainpäiväraha on yhteinen nimitys tuille, joita ovat:
äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha ja vanhempainraha.


Käy neuvolassa ja toimita raskaustodistus
Kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja äitiysrahaa.

Äitiysavustukseksi voit valita äitiyspakkauksen tai 140 euron rahasumman. Pakkaus toimitetaan noin kahden viikon kuluttua sen myöntämisestä.


Äitiysvapaalle voi jäädä 30−50 arkipäivää eli noin 5−8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivältä


Lapsilisä
Kela maksaa lapsilisää alle 17-vuotiaista lapsista, jotka asuvat Suomessa. Saat lapsilisää lapsen syntymää seuraavan kuukauden alusta.

Hae lapsilisä:
Vanhemmat voivat sopia, kumpi heistä hakee lapsilisää. Voit hakea lapsilisää joko erikseen tai samalla, kun haet vanhempainpäivärahoja. Lapsilisää voidaan maksaa takautuvasti enintään 6 kuukaudelta siitä, kun hakemus on jätetty


Isyysvapaan ajalta isyysraha:
Isä, voit aloittaa isyysvapaasi lapsen syntymän jälkeen. Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Tästä enintään 18 arkipäivää molemmat vanhemmat voivat olla kotona samaan aikaan