Marevan-hoidon

Marevan-hoidon

Verenohennuslääke on varfariinia sisältävä Marevan. Tämä artikkeli ei käsittele uusimpia verenohennuslääkkeitä.

Jos Marevan-hoidon aikana ulosteet muuttuvat mustiksi, tulee voimakasta vatsakipuja ja heikotusta tai nenä- tai ienverenvuotoa on syytä. Verenohennuslääkitys potilasohje.

Hoito aloitetaan indikaation täyttyessä. Potilaalla tulee olla oireita yli kolme vuorokautta ja siten eteisvärinä ei ole tuore eikä rytmiä voida palauttaa normaaliksi rytminsiirrolla. Tavallisimmin eteisvärinä löydetään rutiinitarkastuksessa EKG;ssä, vaikka potilaalla ei ole ollut oireita.

Marevan-hoito pysyy hyvässä tasapainossa, jos elämäntavat ovat säännölliset. Hoito ei vaadi elämäntapojen muutosta, tärkeintä on että elämäntavat on vakaat.

Alkoholia voi käyttää kohtuudella: 1–2 olutta tai viinilasillista ei sekoita Marevan-hoitoa. Runsas alkoholin käyttö voi kuitenkin olla vaarallista.

K-vitamiini saanti vaikuttaa Marevanin hoitotasapainoon. K-vitamiinin saannin tulisikin siis olla mahdollisimman tasaista. Äkillisiä ruokavalion muutoksia onkin vältettävä. Monet kasvisruoat sisältävät paljon K-vitamiinia. Kasvisruokia ei tarvitse siis välttää, mutta suuret muutokset kasvisruoan syönnin määrissä voivat vaikuttaa hoitotasapainoon.

Tulehduskipulääke asetyylisalisyylihappo (Esim. Aspirin, Disperin, Primaspan) lisäävät verenvuotoriskiä, eikä niitä tule käyttää yhdessä Marevan-hoidon kanssa. Myös muut tulehduskipulääkkeet (Esim. Burana, Ketorin, Voltaren) voivat lisätä verenvuotovaaraa. Neuvottele aina lääkärisi kanssa muiden lääkkeiden käytöstä.

varfariinihoitoon on iso työ. Hoidon aloitusta rajoittavia tekijöitä ovat ikä, dementia ja alkoholismi (usein alkoholia käyttävillä potilailla on eteisvärinöitä). Hoidon aloituksessa huomioidaan potilaan muun lääkityksen lisäksi potilaan perussairaudet eli onko vuototaipumusta: divertikuliitti, anemisoituminen, runsaita peräpukamia, runsaita kuukautisvuotoja ja kaatumistaipumusta.

Potilaan lääkitys aloitettaisiin varovaisesti 3 mg:n varfariinilla. Ensimmäinen Marevan-koe otetaan kolmen päivän päästä varfariinin aloituksesta. Tällöin potilas voi joutua käymään näytteenotossa Päijät-Hämeen keskussairaalassa, jos näytteenotto ajoittuu viikonloppuun. Tavoitteena on ottaa seuraavat Marevan-kontrollit 6-8 viikon välein, jos INR-arvo ei heittele.

Marevan-hoidon seurantaan voi käyttää myös niin sanottua vierilaitetta. Sen avulla INR-arvo voidaan määrittää kotona, eikä potilaan tarvitse mennä laboratorioon verinäytettä varten. Vierilaitteita käytetään nykyään muun muassa kotisairaanhoidossa. Lisäksi niitä on mahdollisuus käyttää Marevan-hoidon omaseurannassa. Vierilaitteen käyttäjältä otetaan kuitenkin lisäksi säännöllisesti verinäytteitä myös laboratoriossa, koska niiden avulla varmistetaan omamittausten laatu

potilaan huolellista perehdyttä- mistä Marevan-hoitoon ja hoidon seurannan menettelytapoihin sekä saumatonta yhteistyötä hoitavan terveydenhuollon yksikön kanssa. Lisätietoa INR-arvon omaseurannasta saa asiaan perehtyneeltä lääkäriltä tai sairaan-/terveydenhoitajalta

EKG JA RYTMIHÄIRIÖT TEHTÄVÄT

Sydämen rytmihäiriö tarkoittaa tavanomaista nopeampaa tai hitaampaa tai taajuudeltaan vaihtelevaa sydämen rytmiä. Rytmihäiriön spesifinen diagnoosi edellyttää oireiden aikana rekisteröityä EKG:ta, mutta lepo-EKG voi antaa tärkeitä diagnostisia vihjeitä. EKG voidaan ottaa laboratoriossa, elektroniset lätkät laitetaan sydäntä ympäröiviin kohtiin (rintaan ja nilkkoihin

Sydämen hidaslyöntisyys voi aiheuttaa voimattomuutta, huimausta tai pyörtymisen. Sykettä ohjaavan sinussolmukkeen sairaus ja johtoradan viasta aiheutuva sydänkatkos voivat aiheuttaa pitkiä sydämen lyöntitaukoja. Ne todetaan usein potilaan hakeuduttua sairaalaan. Hidaslyöntisyys voi olla lievää tai vain ajoittaista, ja myös rytmihäiriöiden lääkehoito voi hidastaa perusrytmiä haitallisesti tai pahentaa rytmihäiriötä.

Hidaslyöntisyyden hoitona on usein sydämentahdistin, jonka asennukseen päädytään, jos oireet haittaavat tai EKG-löydöksien perusteella täydellisen sydänkatkoksen vaara on suuri. Hidaslyöntisyyden piirteet vaikuttavat siihen millainen sydämentahdistin asennetaan ja miten se säädetään.

FIBRILLATIO ATRIORUM

Eteisvärinä, tavallisin pitkäkestoinen rytmihäiriö.Flimmeri.

DEFENSSI-JA COPINGMEKANISMIT

Coping- eli hallintakeinot ovat tietoisia pyrkimyksiä selviytyä ahdistavasta tilanteesta. Niitä ovat

aktiivinen toiminta tilanteen korjaamiseksi, tunteiden käsittely ja tulkinta sekä omien ajattelutottumusten tai mielialojen tietoinen tarkastelu. Defenssit eli psyykkiset puolustuskeinot ovat pääosin tiedostamattomia, hyvinkin nopeasti uhkaavaksi koetussa tilanteessa laukeavia mekanismeja, joilla ihminen pyrkii suojaamaan itseään liialta ahdistukselta ja säilyttämään toimintakykynsä

MUISTISAIRAUDET JA MITEN NIITÄ TUTKITAAN TEHTÄVÄT

Muistisairauksia voidaan tutkia kuvaamalla pää/aivot, muutokset aivoissa paljastaa muistisairauden. Muistisairaus voidaan todeta myös erilaisia testejä tekemällä.

Taudin lievässä vaiheessa aloitettu hoito saattaa hidastaa oireiden ilmaantumista merkittävästi ja auttaa potilasta säilyttämään toimintakykynsä pidempään. Valittua lääkettä tulee käyttää säännöllisesti, hoidossa ei tulisi olla yli 6 viikon taukoja.

Parantavaa lääkitystä ei muistisairauksiin ole mutta oireita voidaan lievittä Lääkehoito voi myös lievittää käytösoireita. Suurin osa Alzheimer-lääkkeistä vaikuttaa lisäämällä asetyylikoliinin märää aivoissa ja estämällä sen nopeaa hajoamista

aittavaikutuksina ripulia tai pahoinvointia, levottomuutta ja sydämen harvalyöntisyyttä. Haitat saattavat korostua, mikäli samanaikaisesti on käytössä muita harvalyöntisyyttä aiheuttavia lääkkeitä digoksiini, beetasalpaaja, kalsiumsalpaaja, amiodaroni. Antikolinergisiä lääkkeitä ei tulisi käyttää Alzheimer-potilailla, koska ne estävät asetyylikoliinin vaikutusta ja heikentävät AKE-lääkkeiden tehoa.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä, ja ikä onkin sairauden tärkein riskitekijä. Alzheimerin tautiin liittyviä perintötekijöitä on tutkittu paljon ja tällä hetkellä tunnetaan sekä tautia aiheuttavia geenivirheitä että riskigeenejä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin.

mielenterveys tehtävät

Hyvä mielenterveys on yksilön hyvinvoinnin perusta, se auttaa sietämään ajoittaista ahdistusta, vahvistaa kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa ja auttaa sietämään elämään väistämättä kuuluvia vaikeita asioita. Häiriön taustalla eivät ole fyysiset tekijät, neuroottiset häiriöt voivat ilmetä voimakkaina fyysisinä oireina, kuten hikoilu, vapina, kipuna tai heikotuksena. Neuroottisiksi häiriöiksi luetaan ahdistuneisuushäiriö, fobiat, paniikkihäiriöt ja pakko-oireiset häiriöt.Suuri osa neuroosiryhmän häiriöistä on sellaisia, joista osa on ohimeneviä itsestään ja joista suurimpaan osaan ihminen voi saada aika hyvän avun erilaisilla käytössä olevilla hoitomenetelmillä. Nuoruusikä on aikaa, jolloin yhtenä hetkenä on hyvällä tuulella, mutta jo seuraavana kaikki ottaa päähän. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan silloin, kun oireet rajoittavat toimintakykyä jollain tavalla. Pahimmassa tapauksessa mielenterveyden häiriöt voivat vammauttaa henkilön lähes kokonaan ja sulkea esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Mielenterveyshäiriöitä ovat mm. ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt ja mielialahäiriöt.

MIELENTERVEYSHÄIRIÖT. 

Neuroosi

·         lievä häiriö esim.lievä masennus tai lievä ahdistuneisuushäiriö

·         subjektiivinen kärsimys liittyy neuroottisten defenssien käyttöä

·         esim. tukahduttaminen ja reaktionmuodostus

PSYKOOSITILAT

Psykoosilla tarkoitetaan vaikeaa psyykkisen sairauden tilaa eli mielisairautta. Raja henkilön itsensä ja muiden välillä hämärtyy. Todellisuuden taju häviää, hänen maailmansa on kaoottinen eikä aina tiedä mikä on totta ja mikä ei. Psykoosin oireita ovat harhaluulot, aistiharhat. Aistiharhat ilmenevätääni-näkö, kosketus-,haju-,ja makuaistimuksina. Sairauden akuutissa vaiheessa hajoaminen tulee esiin selvemmin ja henkilö kokee menettäneensä minänsä hallinnan.

·         realiteettitestaus häiriintynyt (mikä on totta ja mikä ei)

·         harhoja, harhaluuloja

·         liittyy psykoottisia defenssejä esim. kieltäminen.

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT

·         syvällejuurtuneet ja pysyvät reaktio- ja vuorovaikutustavat, jotka ovat epäadaptiivisia

·         epäadaptiivisten ja psykoottisten defenssien käyttö tyypillistä

·         syntyvät lapsuudessa ja nuoruudessa

·         syynä pitkällinen vuorovaikutusketju: geneettiset riskitekijät ja epäsuotuisa kasvuympäristö

·         tunteet voi olla ailahtelevia ja käyttäytymismallit joustamattomia

·         henkilö ei välttämättä itse huomaa käytöksessään mitään poikkeavaa

·         aiheuttaa kärsimystä myös niille, jotka ovat vuorovaikutuksessa henkilön kanssa

·         voi estää pidempiaikaisen, tasavertaisen vuorovaikutussuhteen muodostumista aikuisiässä

·         yleisempää miehillä kuin naisilla keskeisiä piirteitä:

Parkinsonin tauti ja MS -tauti

Mitä on Parkinsonin tauti ja MS -tauti?

Parkinsonin tauti on keski- ja vanhuusiän hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan, yleisen liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus.

Oireet.

MS. Näköhäiriöt, kaksoiskuvat

Kipua ja arkuutta silmien alueella

Lihasheikkoutta ja kävelyn jäykkyyttä

Raajakoordinaation häiriötä; huimausta ja tasapainohäiriöitä

Virtsarakon- ja suoliston toiminnan häiriöitä

Poikkeava uupumus.

Parkinson. Lepovapina, liikkeiden jähmeyttä, jäykkyyttä ja potilaan asennon muutokset sekä tasapainovaikeudet

Kognitiivisia muutoksia, masennusta ja autonomisen hermoston oireita

Vaikeita pakkoliikkeitä, kipuja

Nielemisvaikeudet ovat tavallisia

Syljen valuminen, uloste ja virtsaamisvaivat,

Seksuaaliset ongelmat

Tuskaisuutta, hallusinaatioita ja dementiaa.

Diagnoosi.

MS. Potilaan oireet

Selkäydinpunktion näytteiden tulokset

MRI- tutkimuksessa todetut aivojen rakenteen muutokset

herätevastetutkimukset

Parkinson. Potilaan oireiden esiintyvyys auttaa diagnoosin tekemisessä.

Lisäksi käytetään PET- ja SPECT- kuvantamista (löydös aivojen aineenvaihdunnassa tapahtuvat muutokset)

MS- ja Parkinsonin tautien hoito.

Hoito tapoja on kaksi. Lääkehoito ja neurokirurginen hoito. Lääkehoito

Kuntouttava hoitotyö sopeutumisvalmennus, fysioterapia ja tarvittaessa laitoskuntoutus

Neurokirurginen hoito;

Parkinson ja MS-potilaille voidaan antaa neurokirurgisesti neuromodulaatioita eli hermoston toimintaa tuetaan erilaisilla lääkeainepumpuilla sekä pitkäaikaisella sähköärsytyksellä.

Metabolinen oireyhtymä (MBO) tehtävät

Metabolinen oireyhtymä (MBO)

Metabolinen oireyhtymä eli aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa samalla henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia häiriöitä yhtä aikaa

väsymys, tihentynyt tarve virtsata ja päänsärky voivat olla salakavalan oireyhtymän oireita. MBO ja kakkostyypin diabetes liittyvät ylipainoon ja varsinkin keskivartalolihavuuteen. Kaikki sairastuvat eivät kuitenkaan ole ylipainoisia

Kriitereitä metaboliseen oireyhtymään löytyy useita. Vyötärönympärys naisella yli 80 cm tai miehellä yli 94 cm (mitataan kylkiluiden alapuolelta, yleensä navan kohdalta) sekä vähintään kaksi alla mainituista:

• Seerumin triglyseridipitoisuus yli 1.7 mmol/L tai hoito päällä
• Vähintään 130 mmHg yläverenpaine tai 85 mmHg alaverenpaine tai verenpainelääkitys
• Diabetes, heikentynyt paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto
• Seerumin HDL-kolesterolipitoisuus miehellä alle 1 mmol/L, naisella alle 1.3 mmol/L tai kolesterolilääkitys.
• ·         liikapaino, etenkin keskivartalolihavuus
• ·         epäedulliset rasva-arvot, mm. kolesteroli
• ·         kohonnut verenpaine
• ·         lisääntynyt veren hyytymistaipumus

Metabolisen oireyhtymän hoito on samanlaista kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoito. Monille MBO:ta sairastavista kehittyy ajan mittaan tyypin 2 diabetes. MBO:n ja diabeteksen hoito ovat verensokerin, veren rasva-arvojen, verenpaineen ja veren hyytymistekijöiden hoitoa.