Sydämen
rytmihäiriö tarkoittaa tavanomaista nopeampaa tai hitaampaa tai taajuudeltaan
vaihtelevaa sydämen rytmiä. Rytmihäiriön spesifinen diagnoosi edellyttää
oireiden aikana rekisteröityä EKG:ta, mutta lepo-EKG voi antaa tärkeitä
diagnostisia vihjeitä. EKG voidaan ottaa
laboratoriossa, elektroniset lätkät laitetaan sydäntä ympäröiviin kohtiin
(rintaan ja nilkkoihin
Sydämen
hidaslyöntisyys voi aiheuttaa voimattomuutta, huimausta tai pyörtymisen.
Sykettä ohjaavan sinussolmukkeen sairaus ja johtoradan viasta aiheutuva
sydänkatkos voivat aiheuttaa pitkiä sydämen lyöntitaukoja. Ne todetaan usein
potilaan hakeuduttua sairaalaan. Hidaslyöntisyys voi olla lievää tai vain
ajoittaista, ja myös rytmihäiriöiden lääkehoito voi hidastaa perusrytmiä
haitallisesti tai pahentaa rytmihäiriötä.
Hidaslyöntisyyden
hoitona on usein sydämentahdistin, jonka asennukseen päädytään, jos oireet
haittaavat tai EKG-löydöksien perusteella täydellisen sydänkatkoksen vaara on
suuri. Hidaslyöntisyyden piirteet vaikuttavat siihen millainen sydämentahdistin
asennetaan ja miten se säädetään.
FIBRILLATIO
ATRIORUM
Eteisvärinä, tavallisin pitkäkestoinen
rytmihäiriö.Flimmeri.
DEFENSSI-JA
COPINGMEKANISMIT
Coping- eli
hallintakeinot ovat tietoisia pyrkimyksiä selviytyä ahdistavasta tilanteesta.
Niitä ovat
aktiivinen toiminta tilanteen korjaamiseksi, tunteiden käsittely ja
tulkinta sekä omien ajattelutottumusten tai mielialojen tietoinen tarkastelu.
Defenssit eli psyykkiset puolustuskeinot ovat pääosin tiedostamattomia,
hyvinkin nopeasti uhkaavaksi koetussa tilanteessa laukeavia mekanismeja, joilla
ihminen pyrkii suojaamaan itseään liialta ahdistukselta ja säilyttämään
toimintakykynsä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti