MUISTISAIRAUDET JA MITEN NIITÄ TUTKITAAN TEHTÄVÄT

Muistisairauksia voidaan tutkia kuvaamalla pää/aivot, muutokset aivoissa paljastaa muistisairauden. Muistisairaus voidaan todeta myös erilaisia testejä tekemällä.

Taudin lievässä vaiheessa aloitettu hoito saattaa hidastaa oireiden ilmaantumista merkittävästi ja auttaa potilasta säilyttämään toimintakykynsä pidempään. Valittua lääkettä tulee käyttää säännöllisesti, hoidossa ei tulisi olla yli 6 viikon taukoja.

Parantavaa lääkitystä ei muistisairauksiin ole mutta oireita voidaan lievittä Lääkehoito voi myös lievittää käytösoireita. Suurin osa Alzheimer-lääkkeistä vaikuttaa lisäämällä asetyylikoliinin märää aivoissa ja estämällä sen nopeaa hajoamista

aittavaikutuksina ripulia tai pahoinvointia, levottomuutta ja sydämen harvalyöntisyyttä. Haitat saattavat korostua, mikäli samanaikaisesti on käytössä muita harvalyöntisyyttä aiheuttavia lääkkeitä digoksiini, beetasalpaaja, kalsiumsalpaaja, amiodaroni. Antikolinergisiä lääkkeitä ei tulisi käyttää Alzheimer-potilailla, koska ne estävät asetyylikoliinin vaikutusta ja heikentävät AKE-lääkkeiden tehoa.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä, ja ikä onkin sairauden tärkein riskitekijä. Alzheimerin tautiin liittyviä perintötekijöitä on tutkittu paljon ja tällä hetkellä tunnetaan sekä tautia aiheuttavia geenivirheitä että riskigeenejä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin.