Helena tehtävät

 Lapsen kuume
Kuume on elimistön normaali ja tarkoituksenmukainen reaktio tulehdustaudille. Useimmiten kuume on virustaudin aiheuttama, mutta myös bakteerit ja muut tulehdusten aiheuttajat voivat olla syynä. Mikäli kuumeen lisäksi esiintyy huolestuttavia oireita kuten hengitysvaikeuksia, verenpurkaumia iholla tai niskajäykkyyttä, on syytä viedä lapsi viipymättä lääkäriin tutkittavaksi.
Lapsen on viileässä helpompi olla ja nukkuu rauhallisemmin. Ympäristön korkea lämpötila nostaa kuumetta. Liiat peitot ja vaatteet pois! Kylmyys ja veto sinänsä ei koskaan aiheuta nuhaa, yskää tai kuumetautia, siihen tarvitaan aina virus- tai bakteeritartunta. 
Mikäli kuume nousee kovin korkeaksi eli yli 39 astetta, sitä on syytä alentaa ympäristön viilentämisen lisäksi lääkkeillä. Korkeassa kuumeessa lapsen nesteen tarve on huomattavasti suurempi kuin matalassa. Joillakin lapsilla on taipumus saada korkeassa kuumeessa kouristuksia, jotka voidaan välttää estämällä kuumeen nousu korkealle

Yskä
Lasten yskän syynä on tavallisimmin äkillinen virusperäinen tulehdus. Yskä on oire keuhkoputkien ärsytyksestä. Virusperäisen yskän kesto on yleensä 1–2 viikkoa. yskä on haukkuvaa ja alkaa tyypillisesti yöllä lapsen herätessä yskimään.  
Hoito 
Mikäli lapsi on hyväkuntoinen ja yskä kestänyt vain lyhyen aikaa, ei tutkimuksia tarvita. Lapsen vointia voi helpottaa vesihöyryllä joko ilmankostuttimen kautta tai höyryttämällä kylpyhuone suihkulla ja istumalla lapsen kanssa höyryssä 10–20 minuuttia kerrallaan. Mikäli lapsella on kuumetta, on kuumeen alentamisesta huolehdittava ja riisuttava häneltä liiat vaatteet ennen kylpyhuoneeseen menoa. Yskänlääkkeet eivät paranna lapsen yskää, mutta voivat lievittää oireita.

ja jos lapsella on hengenahdistusta, vaatii hänen tilansa välitöntä lääkärintutkimusta. Mikäli yskä on pienellä lapsella alkanut äkillisesti ja rajuna, on mietittävä, olisiko lapsi voinut saada vierasesineen hengitysteihinsä. Yskän pitkittyessä on aiheellista viedä lapsi lääkärille tutkimuksia varten

Silmätulehdukset

Silmän sidekalvon tulehdus on yleinen sairaus erityisesti pienillä, alle parivuotiailla lapsilla. Tulehdus voi olla viruksen, bakteerin, allergian tai vierasesineen aiheuttama roska silmässä.

Hoito: Nuhaisella ja flunssaisella lapsella esiintyy usein myös silmien punoitusta ja vuotamista sekä erityisesti aamuisin unirähmäisyyttä. Tämä on yleensä viruksen aiheuttamaa, eikä vaadi hoidoksi kuin silmien huuhtelun vesijohtovedellä. 

Allergian tai vierasesineen aiheuttamassa tulehduksessa ei antibioottihoito ole tarpeen, mutta lapsen vointia voi helpottaa lääkärin määräämillä oireita rauhoittavilla silmätipoilla.

Bakteeritulehduksessa silmä rähmii kellertävää, märkäisen näköistä eritettä. Lääkärintutkimus on tarpeen, bakteeritulehdus hoidetaan joko lääketipoilla tai -salvalla. Myös bakteeritulehduksessa on silmien huuhtelu useita kertoja päivässä suositeltavaa, vesijohtovesi käy huuhteluun hyvin. Silmät on hyvä puhdistaa erityisesti ennen lääkkeen laittamista, huuhdellen ulkonurkasta sisänurkkaan päin. Korvatkin on lääkärillä tarpeen tarkastaa, sillä samat bakteerit aiheuttavat molemmat tulehdukset ja silmätulehdusta saattaakin seurata parin vuorokauden kuluttua alkava korvatulehdus.

Milloin päivähoitoon?

Bakteerit ja virukset, jotka aiheuttavat silmätulehduksen, ovat samoja kuin hengitystietulehduksissakin, joten lapsen voi viedä päivähoitoon. Huolellisella käsien pesulla ja silmien hieromisen välttämisellä voi tarttumista vähentää.

Nielutulehdus on yksi yleisimpiä syitä hakeutua lääkäriin. Sitä esiintyy kaikenikäisillä ja se on hyvin yleinen viruksen aiheuttaman flunssan oire. Varsinaisesta nielutulehduksesta puhutaan silloin, kun kurkkukipu ja kuume ilmenevät ilman muita merkittäviä hengitystieinfektioiden oireita.Nielutulehduksen voivat aiheuttaa useat eri virukset ja bakteerit. Taudin aiheuttaja voidaan todeta laboratorionäytteellä. Tyypillisiä nielutulehduksen oireita ovat punoittava nielu, kurkkukipu ja suurentuneet imusolmukkeet kaulalla. A-streptokokin aiheuttamaan nielutulehdukseen liittyy tavallisesti äkillinen korkea kuume ja voimakkaasti aristava nielu, sekä valkoiset pilkut ja peitteet nielurisoissa. Bakteeriperäistä nielutulehdusta hoidetaan antibiooteilla. Taudin aiheuttajasta riippumatta hoitona voidaan käyttää nielukipua lievittäviä lääkkeitä. Antibioottikuurin aloituksen jälkeen on hyvä pysyä kotona vuorokauden ajan, jotta lääkitys ehtii vaikuttaa bakteereihin.

 kuinka infektioita voitu vähentää päivähoidossa 
Lasten infektioita voidaan vähentää tehostamalla arkipäivän hygieniakäytäntöjä, ja noudattamalla niitä johdonmukaisesti ja säännöllisesti
laita päälle desinfiointiaine ja anna vaikuttaa n. 20 sek. pyyhi käsipaperilla tahra, tarvittaessa toista laita kertakäyttökäsineet roskapussiin, vie eriteroskat suoraa ulkoroskiin pese kätesi hyvin pesunesteellä, kuivaa ja laita käsihuuhde ja osa leluista pois käytöstä 2-4 viikoksi, jolloin niiden bakteeri ja virusmäärä vähenee hyvä puhdistus erityisesti leluille, jotka eivät kestä vesipesua

Havainnoidaan:
Selviytyykö pukeutumisesta ja riisutumisesta itsenäisesti.
Syökö siististi, itsenäisesti, maistaako eri ruokalajeja ja noudattaako ruokailutapoja.
Käyttääkö vaippaa, pysyykö kuivana päivällä/yöllä, selviääkö itsenäisesti wc.tä
Millainen on lapsen päivärytmi? Nukkuuko päiväunia? siirtyykö joustavasti toiminnasta toiseen?
osallistuuko mielellään ohjattuun toimintaan?
Suhtautuminen aikuisiin: Hakeeko apua aikuisilta pulmatilanteissa, irrottautuuko vanhemmistaan aivattomasti?
Miten ilmaisee tunteitaan? sanoin, elein.
Myötätunto, Hallitseeko kiukunpuuskat? Noudattaako sääntöjä/rajoja?
Kuinkakauan keskittyy leikkiin? Leikkiikö itsenäisesti? Leikkiikö ryhmässä? Pystyykö jakamaan lelut? Roolileikit? Pystyykö odottamaan vuoroaan?

Mitä tarkoittaa lapsen kuumekouristus?
Jos lapsella nousee korkea kuume nopeasti niin voi tulla kuumekouristus.
Kouristuksessa lapsen kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia.
Kouristus kestää muutamia minuutteja. Taipumus niihin on periytyvä.
Kuinka hoidetaan?
Viilentää huoneilmaa, poistaa vaatteet, estää vahingoittamasta itseään ja varmistaa että pystyy hengittämään normaalisti. Peräsuoleen voi antaa kouristuslääkettä.
Kouristava lapsi asetetaan vatsa- tai kylkiasentoon, pää sivulle käännettynä, jotta hengitystiet pysyvät auki.Kiristävät ja liiat vaatteet pois.
Miten ehkäistään?
Lapsen sairastuessa uudelleen, pitää muistaa antaa kuumelääkettä ajoissa.

Lasten Kuumekouristukset Tehtävät

Millainen on lapsen kuumekouristus?

Kouristus tulee useimmiten ensimmäisenä kuumepäivänä ja liittyy usein kuumeen nousuvaiheeseen.  Kuumeen taustalla on tavallisesti lasten sairastamat jokatalviset virusperäiset infektiot.

Miten yleisiä kuumekouristukset ovat?

Kuumekouristus on yleensä hyvin lyhyt kestäen vain 1-2 minuuttia,mutta joillakin lapsilla se saattaa kestää yli 15 minuuttia. Ja Kuumekouristuksia esiintyy 2–5 prosentilla alle kouluikäisistä lapsista ja taipumus niihin on osoittautunut jossakin määrin periytyväksi. Kohtaus uusii noin joka kolmannella lapsella, ja ne loppuvat tavallisesti kouluikään mennessä.  Kuumekouristuksista ei ole haittaa lapsen myöhemmälle kehitykselle ja kasvulle.

Miten hoidat lasta, joka saa kuumekouristuksen?

• Aseta kouristeleva lapsi kylkiasentoon ja varmistu hengityksen esteettömyydestä sekä siitä, että lapsi ei telo itseään kouristelun aikana.

• Alenna kuumetta parasetamolia sisältävillä peräpuikoilla annoksella 15 mg painokiloa kohti.

• Seuraa tilannetta ja kohtauksen kestoa sekä pysy rauhallisena.

• Jos kohtaus on ensimmäistä kertaa tai se pitkittyy yli 5 minuutin, lapsen kanssa on hyvä lähteä lääkärin vastaanotolle.

• Jos lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, pahoinvoiva, kivulias tai valittaa niska- tai selkäjäykkyyttä, on syytä lähteä heti lääkärin luokse.

• Jos kyseessä on toistuva kohtaus ja kotona on lääkärin kuumekouristusten hoitoon määräämää lääkettä, kohtaus laukaistaan annetun ohjeen mukaisesti.

Miten tuet vanhempia,jonka lapsi on saanut ensimmäisen kuumekouristuksen?

Vanhempien on hyvä opetella tarvittaessa kohtausten ensiapulääkkeen käyttö, mutta ennaltaehkäisevästä kuumekouristusten estolääkityksestä ei ole hyötyä Jatkotutkimuksia ei tarvita, jos 6 kuukauden – 6 vuoden ikäisellä lapsella esiintyy ainoastaan kuumeiden aikaisia tajuttomuus-kouristuskohtauksia, joista hän toipuu normaalisti. Kuumekouristus ensihoidetaan samoilla periaatteilla kuin epileptinen kohtaus

Ikääntyminen tehtävä.

 Luusto

Koko eliniän luusto uudistuu niin, että vanhaa luuta poistuu ja uutta rakentuu tilalle. Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja jatkuu loppuelämän ajan. Miesten luumassa vähenee noin 0.5% ja naisten 1% vuodessa. Naisilla luukatoa eli osteoporoosia esiintyy miehiä enemmän. Naiset menettävät elämänsä aikana hohkaluusta noin 50% ja kuoriluusta noin 30%, kun miehet menettävät hohkaluusta 30% ja kuoriluusta 20%. Luukudosta on siis kahta eri tyyppiä kuoriluuta ja hohkaluuta.

Kehon rakenne ja koostumus

artalon pituus lyhenee 40-ikävuodesta alkaen ja se kiihdyttää vauhtiaan 60-ikävuodesta alkaen niin, että lyhentymistä tapahtuu noin 2 cm 10 vuodessa. Vartalon pituuden lyheneminen johtuu ryhdin muutoksista, luiden kalkkikadosta, selkärangan nikamavälilevyjen kokoon painumisesta ja reisiluun kaulaosan kulman muutoksista lantioon nähden. 

Paino nousee 25-ikävuodesta 50-ikävuoteen lähinnä lisääntyneenä rasvan määränä. Tämän jälkeen paino ei välttämättä enää nouse, koska luun- ja lihaskudoksen määrä vähenee. Ikääntymisen myötä rasvakudos näyttäisi lisääntyvän juuri vatsan alueella niin naisilla kuin miehilläkin

Nivelet 

Vanhetessa nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy, mikä aiheuttaa rajoituksia nivelen liikelaajuuksissa. Liikelaajuuden rajoituksien takia ikäihmiset saattavat joutuvat luopumaan heille tärkeistä toiminnoista. Liikelaajuuksia saadaan pidettyä yllä aktiivisella liikkuvuusharjoittelulla. Vahvat lihakset nivelen ympärillä antavat tukea nivelelle.

Verenkiertoelimistö

Sydämen maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen ovat suurimmat muutokset ikääntyneen sydämessä. Maksimisykkeen voi karkeasti laskea 220 miinus oma ikä vuosina. esim. 220-70=150

Hengityselimistö

Hengitystoimintaan vaikuttavat vanhenemismuutokset ovat keuhkojen pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen. Keuhkorakkuloiden pinta-ala pienenee noin 10-20 % 70-ikävuoteen mennessä. Keuhkojen hiussuonitus vähenee, joka vaikuttaa keuhkojen ilmanvaihtoon. Keuhkojen ja verenkiertoelimistön yhteistyö määrää, kuinka tehokkaasti happi kulkeutuu kudoksiin.

Lihasvoima 

Lihasten suorituskyky on parhaimmillaan 20-30-vuoden iässä, jonka jälkeen se alkaa vähentyä. Merkittävä väheneminen alkaa vasta 50-60-vuoden jälkeen. Ikääntyessä lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy, kun erilaisia kuona-aineita kasaantuu lihassoluihin sekä rasvan määrä solussa lisääntyy. Miehet pystyvät tuottamaan noin 80% 20-vuotiaan maksimivoimastaan vielä 70-vuotiaan ja naiset 65%. Maksimivoima heikentyy 50-ikävuodesta alkaen noin 1 % vuosivauhtia ja 65-ikävuoden jälkeen noin 1.5 – 2 % vuodessa. Ikääntyneiden lihasheikkouksiin vaikuttavat ikääntymisen lisäksi myös monet pitkäaikaissairaudet, lääkitys, hermoston ja hormonitoiminnan muutokset, lihasten käyttämättömyys ja aliravitsemus. 

Kestävyys

Hyvä kestävyyskunto pienentää merkittävästi kuolleisuusriskiä sydän- ja verisuonitauteihin 60-vuotta täyttäneillä. Hyvänä kestävyyskuntona pidetään sellaista, että pystyy kävelyyn vauhdilla 5-6 km/tunnissa ainakin 20 minuutin ajan.

Ikääntyneillä, jotka ovat säilyttäneet kestävyysharjoittelun elämässään, on suorituskyvyn aleneminen puolta vähäisempää kuin niillä, jotka eivät sitä ole säilyttänee Aerobinen kestävyys pienenee noin 1% vuodessa 20-30 ikävuoden jälkeen. Vanhetessa sydämen supistusvoima vähenee, ja sen seinämät jäykistyvät. Suuret valtimot jäykistyvät ja ikääntyneen maksimisyke pienenee ja etenkin yläpaine kohoaa.

Nopeus

Nopeiden lihassolujen määrä vähenee ikääntyessä nopeammin kuin hitaiden lihassolujen määrä. Myös ääreishermoissa ja hermo-lihasliitoksissa tapahtuu rappeutumista. Käskyjen kulkeutuminen hermosolusta toiseen heikkenee, koska hermosolujen liitosalueilla toiminta heikkenee. Hermojen johtonopeus putoaa, mikä näkyy reaktioaikojen pitenemisenä.

Hermosto

Hermosto on tärkeä säätelyjärjestelmä ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat koko kehoon. Autonomisen hermoston toiminta vaimenee iän myötä. Autonominen hermosto säätelee sisäelinten toimintoja, pitää yllä homeostaasia eli kudosnesteiden tasapainotilaa ja auttaa elimistöä sopeutumaan stressiin. Stressin sieto ja stressistä palautuminen huononee ikääntyessä. Seniori kestää nuoria huonommin kuumuutta, kylmää, fyysistä rasitusta, hapenpuutetta, sairauksia ja vaikeita traumoja.

Ruoansulatus

Ruokatorven liikkeet hidastuvat ja tämä hankaloittaa ruuan nielemistä. Refluksitauti on myös yleinen. Tässä taudissa vatsahapot nousevat ylös ruokatorveen heikentyneen alemman sulkijalihaksen ansiosta aiheuttaen närästystä. Ärtynyt ruokatorvi voi kouristella, mikä aiheuttaa rintakipuja. Mahalaukun hapon eritys saattaa vähentyä ja se aiheuttaa mahan tyhjenemisen hidastumista, josta seuraa että kylläisyyden tunne tulee entistä nopeammin. Myös suolen toiminta usein hidastuu, josta on seurauksena ummetus

Asennohallinta ja tasapaino

Ikäihmisten mielestä tasapaino-ongelmat ovat niitä arkea eniten rajoittavia asioita. Heikentynyt asennonhallinta lisää riskiä kaatua. Kehon asennon hallintaan osallistuvat keskushermosto, hermolihasjärjestelmä, tuki- ja liikuntaelimistö, sisäkorvan tasapainoelin, näkö, mekaaninen tuntoaisti ja asento- sekä liiketunto. Tasapainon hallinta tapahtuu ennakoivien sekä palautetta antavien mekanismien avulla Monet sairaudet lisäävät tasapaino hankaluuksia. Näitä sairauksia on esim. aivoverenkiertohäiriöt, Parkinsonin tauti, diabetes ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivat. Monet lääkkeet vaikuttavat tasapainoon sitä huononta.Ikääntyneillä henkilöillä voidaan parantaa tasapainoa ja asennonhallintaa hyvin suunnitellulla harjoitusohjelmalla. Harjoitusohjelmassa olisi hyvä olla harjoitteita jotka harjoittavat asennonhallintaan vaikuttavia elinjärjestelmiä

Havaintomotoriikka

Havaintomotoriikalla tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö kerää eri aistielintensä avulla havaintoja ympäristöstä ja toiminnastaan. Kyseessä on jatkuvan havainnoinnin ja liikkeiden tuottamisen sekä kontrolloinnin kehä, jonka seurauksena synty. Havaintomotoristen toimintojen kuten reaktioajan, seisomatasapainon ja lihasvoiman uskotaan selittävän 75-vuotiailla noin 40% maksimaalisen kävelynopeuden vaihteluista ja yli 80-vuotiailla miehillä jopa yli 50% portaiden nousussa ilmenevästä vaihtelusta.ikäihmisten suoritusnopeutta saatu parantumaan, mutta he eivät kykene samoihin suorituksiin kuin nuoret. Keskushermostossa on koko ajan ns. taustakohinaa, joka johtuu aivoihin jääneen aikaisempien signaalien jälkivaikutuksesta. Iän myötä kyky erottaa relevantteja signaaleja taustakohinasta heikkenee, joka aiheuttaa havaintomotoristen toimintojen hidastumista.

Aisitit

Ikääntyneiden näön ja kuulon ongelmat heikentävät toimintakykyä, lisäävät masennuksen riskiä ja altistavat laitoshoitoon joutumiselle. Kaihin, glaukooman ja silmänpohjan ikärappeuman esiintyvyys lisääntyy ikääntyessä. Kuulo-ongelmia on 33%:lla yli 75 vuotiaista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa avo- ja laitoshoidossa vanhustyötä tekevien hoitajien tietoja ikääntyneen näön ja kuulon heikentyessä. Tutkimuksessa selvitettiin mitä hoitajat tiesivät näkö- ja kuulovaikeuksien syistä ja ikääntymiseen liittyvistä sairauksista.

Muisti

Ikääntymisen myötä aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Fyysisen heikkouden lisäksi huono ravitsemus voi aiheuttaa masennusta ja henkistä lamaantumista. Janontunne vaimenee ikääntyessä ja tämä altistaa elimistön nestetasapainon häiriöille. Näitä häiriöitä on mm. sekavuus ja jalkojen kantamattomuus. Suuret alkoholiannokset ovat haitallisia ikääntyville aivoille, mutta pieni määrä alkoholia (esim. pieni lasi punaviiniä tai ruokalusikallinen konjakkia illalla) voi suojata aivoverisuonia. Kahvi aktivoi ja saattaa jopa vähentää dementiariskiä. Monet lääkkeet aiheuttavat keskushermostohaittavaikutuksia. Henkisiä voimavaroja voivat heikentää mm. rauhoittavat lääkkeet, nukahtamislääkkeet, vahvat kipulääkkeet, virtsankarkailuun käytettävät lääkkeet ja kortisonilääkkeet. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet voivat laskea verenpaineen niin alas, että ikääntynyt alkaa kaatuilla, eikä juuri jaksa olla pystyasennossa.

kotitehtävät PIAGE Kehittymisestä

Kuinka lapsen ajattelu kehitty?

Sensomotorinen kausi 0-2 v
Esioperationaalinen vaihe 2-6 v
Konkreettisten operaatioiden vaihe 7-11 v
Formaalisten operaatioiden vaihe 11-12 v

Mitä sinä kerotaan piage ajatteleen kehittymisestä?


Sensomotorinen kausi 0-2v
lasi alka hahmotta itsensä toimijana ja reagoi siirtyminen reflekseistä tahdonalaisiin liikkeisiin.
lapselle kehittyy käsitys esinepysyvyydestä, eli ymmärättä siitä. että esineet ovaat olemassa myö silloin kun ne ole näkyvillä

esioperationaalinen 2-6 v
lapsi oppi käyttämään kieltä ja kuvaamaan todellisuutta symbolien ja kielen varassa tietyt sanonnat ymmärreyään kirjaimellisesti esimerkiksi mustasukkainen. kaksikielinen .
moraalisessa ajattelussa lapsi harkitsee asioita vain seurauksien näkökulmasta


Konkreettisten operaatioiden vaihe 7-11 v
lapsi kykenee käyttämään abstrakteja käsitteitä suhteessä konkreettisiin asioihin
lapsi oppi ymmärtämään asioiden ominaisuuksien säilyvyyttä.
mkoraalisessa ajattelussa lapsi osaa jo harkita osaa asettua ainakin osittain toisen asemaan
kouluiässäkin lapsen ajattelu on vielä melko konkreettista.

Formaalisten operaatioiden vaihe 11-12 v
lapsi pystyy loogiseen abstraktiin ajatteluun ja testaamaan syystemaattisesti asioista muodostamiaan  oletuksia hypoteeseja
lapsi pystyy tekemään päättelytehtäviä puhtaasti  symbolien avulla.

kotitehtävät PIAGE Kehittymisestä

Kuinka lapsen ajattelu kehitty?

Sensomotorinen kausi 0-2 v
Esioperationaalinen vaihe 2-6 v
Konkreettisten operaatioiden vaihe 7-11 v
Formaalisten operaatioiden vaihe 11-12 v

Mitä sinä kerotaan piage ajatteleen kehittymisestä?




Sensomotorinen kausi 0-2v
lasi alka hahmotta itsensä toimijana ja reagoi siirtyminen reflekseistä tahdonalaisiin liikkeisiin.
lapselle kehittyy käsitys esinepysyvyydestä, eli ymmärättä siitä. että esineet ovaat olemassa myö silloin kun ne ole näkyvillä

Perationaalinen 2-6
lapsi oppi käyttämään kieltä ja kuvaamaan todellisuutta symbolien ja kielen varassa tietyt sanonnat ymmärreyään kirjaimellisesti esimerkiksi mustasukkainen. kaksikielinen .
moraalisessa ajattelussa lapsi harkitsee asioita vain seurauksien näkökulmasta


Konkreettisten operaatioiden 7-11
lapsi kykenee käyttämään abstrakteja käsitteitä suhteessä konkreettisiin asioihin
lapsi oppi ymmärtämään asioiden ominaisuuksien säilyvyyttä.
mkoraalisessa ajattelussa lapsi osaa jo harkita osaa asettua ainakin osittain toisen asemaan
kouluiässäkin lapsen ajattelu on vielä melko konkreettista.

Formaalisten operaatioiden 11-12
lapsi pystyy loogiseen abstraktiin ajatteluun ja testaamaan syystemaattisesti asioista muodostamiaan  oletuksia hypoteeseja
lapsi pystyy tekemään päättelytehtäviä puhtaasti  symbolien avulla.

                  
        

Kotitehtävä 5.10

Miksi tarvitsea tunnista lapsen temperantti päivähoidossa?

On tärkea ymmärätää ja tunnistaa lapsen temperamentti, koska sen avulla pystyn toimimaan hänen tarpeensa mukaan ja tukemaan häntä siihen

tsetunnolla?

Jos itsetunto on todellisen itsen tuntemista, niin entä jos se todellinen itse ei olekaan varma ja vahva? Itsevarmuus voi siis olla valheellista vahvuutta, mutta heikko itsetunto realismia.

Kerro kuinka lähihoitajana voit tukea kasvavan lapsen itsetuntoa esimerkiksi päivähoidossa?

Lähihoitajana voisin tukea lapsen itsetuntoa siten, että kannustan, rohkaistan häntä erilaisiin leikkeihin, toimintaan ja erilaisia tapahtumiin päivähoidon aikana,kuulen mitä hän sanoo, en keskytä. Olen rehellinen ja läsnä ollessani hänen kanssaan.

Kotitehtävä 5.10

Miksi tarvitsea tunnista lapsen temperantti päivähoidossa?

On tärkea ymmärätää ja tunnistaa lapsen temperamentti, koska sen avulla pystyn toimimaan hänen tarpeensa mukaan ja tukemaan häntä siihen

tsetunnolla?

Jos itsetunto on todellisen itsen tuntemista, niin entä jos se todellinen itse ei olekaan varma ja vahva? Itsevarmuus voi siis olla valheellista vahvuutta, mutta heikko itsetunto realismia.

Kerro kuinka lähihoitajana voit tukea kasvavan lapsen itsetuntoa esimerkiksi päivähoidossa?

Lähihoitajana voisin tukea lapsen itsetuntoa siten, että kannustan, rohkaistan häntä erilaisiin leikkeihin, toimintaan ja erilaisia tapahtumiin päivähoidon aikana,kuulen mitä hän sanoo, en keskytä. Olen rehellinen ja läsnä ollessani hänen kanssaan.

Kotitehtävä 5.10

Miksi tarvitsea tunnista lapsen temperantti päivähoidossa?

On tärkea ymmärätää ja tunnistaa lapsen temperamentti, koska sen avulla pystyn toimimaan hänen tarpeensa mukaan ja tukemaan häntä siihen

tsetunnolla?

Jos itsetunto on todellisen itsen tuntemista, niin entä jos se todellinen itse ei olekaan varma ja vahva? Itsevarmuus voi siis olla valheellista vahvuutta, mutta heikko itsetunto realismia.

Kerro kuinka lähihoitajana voit tukea kasvavan lapsen itsetuntoa esimerkiksi päivähoidossa?

Lähihoitajana voisin tukea lapsen itsetuntoa siten, että kannustan, rohkaistan häntä erilaisiin leikkeihin, toimintaan ja erilaisia tapahtumiin päivähoidon aikana,kuulen mitä hän sanoo, en keskytä. Olen rehellinen ja läsnä ollessani hänen kanssaan.

Kotitehtävä 5.10

Miksi tarvitsea tunnista lapsen temperantti päivähoidossa?

On tärkea ymmärätää ja tunnistaa lapsen temperamentti, koska sen avulla pystyn toimimaan hänen tarpeensa mukaan ja tukemaan häntä siihen.

Mitä tarkoitetan itsetunnolla?

Jos itsetunto on todellisen itsen tuntemista, niin entä jos se todellinen itse ei olekaan varma ja vahva? Itsevarmuus voi siis olla valheellista vahvuutta, mutta heikko itsetunto realismia.

Kerro kuinka lähihoitajana voit tukea kasvavan lapsen itsetuntoa esimerkiksi päivähoidossa?

Lähihoitajana voisin tukea lapsen itsetuntoa siten, että kannustan, rohkaistan häntä erilaisiin leikkeihin, toimintaan ja erilaisia tapahtumiin päivähoidon aikana,kuulen mitä hän sanoo, en keskytä. Olen rehellinen ja läsnä ollessani hänen kanssaan.

 monica tehtävä

Mitä tarkoittaa lapsen etu?

Lastensuojelulaki korostaa lapsen etua lastensuojelun keskeisenä periaatteena. Myös Lastensuojelulaki korostaa lapsen etua lastensuojelun keskeisenä periaatteena. Myös lapsen oikeuksien sopimuksen yhtenä keskeisenä periaatteena on lapsen etu.

Lastensuojeluasioista käytävästä keskustelusta huomaa, ettei lapsen edun näkökulma ole kuitenkaan kovin yksiselitteinen tai helppo, vaan enemmänkin monimerkityksinen ja tulkinnanvarainen. Lapsen etu on käsitteenä hankala ja epämääräinen ja sitä pitäisi ilman muuta konkretisoida ja esittää, mitä lapsen etuun viittaaminen tarkoittaa niin päätöksenteossa, suunnittelussa, kehittämistyössä kuin palvelujen toimeenpanon vaiheessa yhtenä keskeisenä

Milloin lastensuojelua tarvitaan?

Vanhemmillasi voi olla sellaisia omia vaikeuksia, että he tarvitsevat apua lasten hoitamiseen. Rahahuolet, avioero tai sairastuminen voivat viedä voimat. Sinä ehkä joudut huolehtimaan paitsi itsestäsi, myös vanhemmistasi ja sisaruksistasi? Lastensuojelun kautta voit saada apua vanhemmillesi ja itsellesi.

Kuka lastensuojelussa päättää?

uurin osa päätöksistä lastensuojelusta on sellaisia, että ne tekevät perhe ja työntekijät yhdessä. Lain mukaan työntekijän Lapsen asioita hoitavalla sosiaalityöntekijällä on aina joku, joka johtaa ja valvoo hänen työtään. Esimies voi olla johtava sosiaalityöntekijä, palveluesimies tai yksikön johtaja. On asioita, joita lapsen oma sosiaalityöntekijä ei voi päättää. Silloin päätöksen tekee johtava työntekijä.pitää aina yrittää tehdä yhteistyötä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.

Miten lapsi voi vaikuttaa asioihin

Lastensuojelu on olemassa siksi, että lapsista huolehdittaisiin kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvin. Lapset ovat lastensuojelun päähenkilöitä. Heillä on aina oikeus saada tietoa heitä koskevista asioista, suunnitelmista ja päätöksistä. Heillä on myös oikeus kertoa, mitä mieltä he ovat niistä.

Kuka hoitaa lapsen asioita lastensuojelussa?

Lapsen asioita lastensuojelussa hoitavat yleensä lapsen huoltajat yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Vanhemmat ovat vastuussa lapsestaan ja haluavat, että lapsella olisi hyvä olla. Yleensä vanhemmat ovat myös lapsen huoltajia, ja huoltajan tehtävänä on valvoa, että lasta kohdellaan hyvin ja hän saa tarvitsemaansa apua.

Miten päätöksistä voi valittaa?

Lastensuojelulaissa on määritelty, mitkä asiat pitää päättää virallisesti. Silloin laissa myös sanotaan, kuka päätöksen voi tehdä ja voiko siitä valittaa. Kaikki työntekijöiden ratkaisut eivät ole tällaisia virallisia päätöksiä. Silloin niistä ei voi valittaa. Voit kuitenkin kertoa työntekijöille, jos tehty ratkaisu on sinusta huono tai olet asiasta eri mieltä

TAMPEREEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAMPEREEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

1.Koska suunnitelma on laadittu?

Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin vuonna 2003 ohjaamaan ja tukemaan tamperelaisen päivähoidon suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Se ohjasi päivähoidon henkilöstön toimintaa ja oli perustana päiväkodin, perhepäivähoidon ja leikkitoiminnan varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnalle. Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma on nyt kirjoitettu uudelleen valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) mukaisesti. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perustana ovat Tampereen kaupungin strategia kaiken Tampere, päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia ja vuosisuunnitelma sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelusopimus.

2. Kuinka ajantasainen suunnitelma on, millaisia virheitä on löydät?

3.Mitä keskeisiä periaatteita on kirjattu vasuun?

Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet

Päivähoidossa kasvattaja toimii psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön rakentajana. Laadukkaan varhaiskasvatusympäristön suunnittelu edellyttää kasvattajilta aktiivista yhteistyötä. Lähtökohtana varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa huomioidaan lasten kehitykseen ja ikään liittyvät haasteet. Lasten kehittyminen vaatii läheiset vuorovaikutussuhteet ja turvallisen, liikkumaan kannustavan ja kielellisesti rikkaan ympäristön. Varhaiskasvatusympäristöä suunniteltaessa pohditaan, mitä ryhmän lapset ovat oppimassa ja opettelemassa, mitä he leikkivät ja mihin he tarvitsevat tukea ja välineitä. Suunnittelu lähtee lapsen maailmasta ja kiinnostuksen kohteista.

4.Millaisia painopistealueita löydät suunnitelmasta?

ratkaisemaan keskinäisiä riitoja. Leikkikokemusten kautta lapsen itsetunto ja identiteetti vahvistuvat. Lapset käsittelevät leikeissään heille tärkeitä tai kiinnostavia asioita sekä jännittäviä tai pelottavia kokemuksia, joita he kokevat ympäröivässä maailmassa. Aiheet leikkeihin saattavat tulla myös median kautta.

5.muut asiat, joita haluat nostaa esiin.

Päiväkodin kasvattajat muodostavat moniammatillisen kasvattajayhteisön, jossa on yhteisesti sovitut kasvatuksen arvot ja toimintatavat, joihin kaikki kasvattajat sitoutuvat. Sammon päiväkodin lapset ja aikuiset muodostavat yhteisön, jonka koossapitävänä voimana on toisista välittäminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Vastuu lapsista on kaikilla yhteinen. Erilaiset yhteiset tapahtumat ja teemaviikot edistävät me- henkeä. Hyvät käytöstavat, toisen kunnioittaminen, auttaminen, välittäminen ja yhteisvastuu näkyvät päivittäisessä arjessamme ja opettelemme näitä asioita yhdessä lasten kanssa. Vastuu itsestä, toisesta ja ympäristöstämme korostuu erilaisten retkien ja työtehtävien kautta. Esim. jätteiden lajittelu, tavaroiden uusiokäyttö

Kasvatustyön pohjana on yhdessä lapsen vanhempien ja kasvattajien kanssa laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi kasvattajat havainnoivat sekä yksittäistä lasta että koko lapsiryhmää. Havainnoinnin avulla kasvattajat löytävät lapsen kiinnostuksen kohteet, jotka ovat pohjana toiminnan suunnittelulle, painotuksille ja toteutukselle. Toiminnan tuloksissa näkyvät lasten ajatukset ja tekemiset ja lasten töitä on esillä koko päiväkodissa.

lapsiperheen etuudet

Tukea lapsiperheelle: kela maksaa rahallista tukea lapsiperheelle äidin raskausajasta alkaen.
Kela tukia lapsiperheille ovat
äitiysavustus, vanhempainpäivärahat , pikaopas perhe-etuuksiin, lapsilisä, lastenhoidon tuet, sairaan ja vammaisen lapsen tuet elatustuki., adoptiovanhempi tuet ja ero perheelle

Elatusapu = elatussopimuksen tai -päätöksen mukainen rahamäärä, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elatusta varten.
Elatustuki = Kelan maksama etuus, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta.
Elatusvelvollinen = vanhempi, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua.
Etävanhempi = elatusvelvollinen, joka ei asu lapsen kanssa.
Lähivanhempi = lapsen kanssa asuva vanhempi.


Kelan maksamia lastenhoidon tukia ovat
   kotihoidon tuki- lasten kotihoidon tukea voi hakea, jos isä tai äiti hoitaa kotona alle 3-vuottasta lasta.
   yksityisen hoidon tuki-voit saada yksityisen hoidon tukea, jos lastasi hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoitopaikka.
   joustava hoitoraha-voit tehdä töitä 30 tuntia viikossa tai vähemmän ja hoitaa lopun aikaa lastasi.
   osittainen hoitoraha-


Vanhempainpäiväraha on yhteinen nimitys tuille, joita ovat:
äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha ja vanhempainraha.


Käy neuvolassa ja toimita raskaustodistus
Kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja äitiysrahaa.

Äitiysavustukseksi voit valita äitiyspakkauksen tai 140 euron rahasumman. Pakkaus toimitetaan noin kahden viikon kuluttua sen myöntämisestä.


Äitiysvapaalle voi jäädä 30−50 arkipäivää eli noin 5−8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivältä


Lapsilisä
Kela maksaa lapsilisää alle 17-vuotiaista lapsista, jotka asuvat Suomessa. Saat lapsilisää lapsen syntymää seuraavan kuukauden alusta.

Hae lapsilisä:
Vanhemmat voivat sopia, kumpi heistä hakee lapsilisää. Voit hakea lapsilisää joko erikseen tai samalla, kun haet vanhempainpäivärahoja. Lapsilisää voidaan maksaa takautuvasti enintään 6 kuukaudelta siitä, kun hakemus on jätetty


Isyysvapaan ajalta isyysraha:
Isä, voit aloittaa isyysvapaasi lapsen syntymän jälkeen. Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Tästä enintään 18 arkipäivää molemmat vanhemmat voivat olla kotona samaan aikaan