suolistosyövät
Oireet
Suolistosyöpä on varhaisvaiheessa lähes oireeton.
Tyypillisiä oireita ovat suolen toiminnan muutokset, ripuli tai ummetus uutena
tai vaihtelevasti, tunne ettei suoli tyhjene kunnolla tai suolitukos. Kasvaimen
pinta on röpelöinen ja tästä syystä se vuotaa herkästi verta.
Selkeät muutokset vatsantoiminnassa ovat aina syy hakeutua
lääkärille. Paksusuolen syövässä ja erityisesti peräsuolen syövässä ilmaantuu
usein verta ulosteeseen. Siksi myös anemia ja sen seuraamukset, kuten väsymys,
hengenahdistus ja huimauksen tunne, ovat yleisiä suolistosyövän oireita..
Yleisyys
Suomen kolmanneksi yleisin syöpä eturauhassyövän ja
rintasyövän jälkeen. Suolistosyöpien ilmaantuvuus on nousussa. Vuonna 2009
todettiin 2 755 uutta tapausta. Kaksi kolmannesta suolistosyövistä todetaan yli
65-vuotiailla.
Suolistosyöpä
yleistyy myös nuorilla tunnista nämä 5 oiretta
1.
Uupumus
Polyypit tai syöpäkasvaimet voivat aiheuttaa verenvuotoa.
Lopulta veressä ei ole enää riittävästi punasoluja ja rautaa, joka kuljettaisi
happea elimistöön. Tämä aiheuttaa anemian, joka voi tehdä olosta uupuneen ja
hengästyneen.
2.
Verenvuoto peräsuolesta
Yleensä veri vessapaperissa on merkki jostain harmittomasta,
kuten peräpukamista. Kuitenkin myös polyyppi tai syöpä voi aiheuttaa peräaukon
suulla kutinaa ja verenvuotoa.
3.
Verinen uloste
Veri voi näkyä ulosteessa punaisina juovina. Ulosteesta
saattaa tulla myös hyvin tummaa. Tervaisen näköinen ulos vihjaa siitä, että
mukana on kuivunutta verta. Jos ulosteessasi on jatkuvasti verta, käväise
lääkärissä.
4.
Poikkeava vatsan toiminta
Polyypit ja kasvaimet voivat muuttaa ulosteen koostumusta,
muotoa tai vessakäynnin väliä. Ohuet, kynämäiset ulosteet voivat esimerkiksi
viitata syöpäkasvaimeen, joka vaurioittaa suolta. Jatkuva ummetus eli ulostat
alle kolme kertaa viikossa, ripuli, tai tunne siitä että et saa suolta tyhjäksi
vessassa käydessäsi, voivat olla myös suolistosyövän oireita. Käy lääkärissä,
jos oireet jatkuvat yli viikon.
5.
Vatsakipu
Vatsakivulla on lukemattomia mahdollisia syitä, joista ehkä
tavallisin on stressi. Kuitenkin vatsakipu, kramppailu, pahoinvointi ja
oksentelu voi joskus olla merkki polyypista tai syöpäkasvaimesta, joka
vaurioittaa suolta tai on levinnyt sisäelimiin.
Hoito
Paikallinen vain suolen seinämässä oleva suolistosyöpä
pyritään aina leikkaamaan. Leikkauksessa poistetaan kasvaimen laajuuden ja
sijainnin mukaan suolta osittain tai koko paksu- ja peräsuoli. Leikkauksen
yhteydessä poistetaan myös lähialueiden imusolmukkeita, minkä tarkoituksena on
poistaa mahdollisesti imusolmukkeisiin levinneet syöpäsolut. Samalla saadaan
tietoa syövän levinneisyysasteesta.
Peräsuolisyövässä annetaan usein sädehoitoa leikkausta edeltävästi.
Jos on kyseessä pienehkö poistettavissa oleva syöpä, annetaan viiden päivän
sädehoito, jonka jälkeen kasvain leikataan viikon sisällä. Lähikudoksiin
edenneessä peräsuolisyövässä annetaan pitkä sädehoito ja solunsalpaajia 5–6
viikkoa ja sen jälkeen odotetaan parisen kuukautta, jotta kasvain ehtii
kutistua ennen peräsuolen leikkausta.
Muihin elimiin levinneen suolistosyövän hoidossa käytetään
solunsalpaajia. Suolistosyöpä on melko usein herkkä solunsalpaajahoidolle, ja
kasvain voi pienentyä tai sen kasvu pysähtyä hoidon vaikutuksesta vaihtelevan
pituiseksi ajaksi. Viimeistä syöpäsolua ei yleensä saada tuhottua, joten
paraneminen solunsalpaajahoidolla on hyvin epätodennäköistä. Jos kasvain reagoi
hoitoon hyvin, voi hoidolla olla kuitenkin merkittävä vaikutus elinaikaan ja
oireisiin.
Suolistosyöpä leviää joskus yksittäisinä etäpesäkkeinä
maksaan tai keuhkoihin. Tällöin etäpesäkkeiden poistoa voi harkita, jos kaikki
syöpä saadaan poistettua leikkauksessa.
Suolistosyövän ennuste riippuu sen levinneisyysasteesta
toteamisvaiheessa. Pinnallisissa kasvaimissa paranemismahdollisuudet ovat
yleensä hyvät, ja suurin osa potilaista paranee pelkällä leikkauksella tai
leikkauksen ja sädehoidon ja/tai solunsalpaajahoidon yhdistelmällä. Pidemmälle
edenneessä syövässä ennuste on huonompi.
Ennuste
Hoitojen jälkeen potilas käy säännöllisesti
seurantakäynneillä, joihin kuuluu tähystystutkimuksia. Niiden tarkoituksena on
tarkastaa suolen liitoskohta ja havaita siihen mahdolliset syntyvät
syövän uusiutumat. Lisäksi tähystyksen tarkoituksena on
havaita mahdolliset uudet syövät. Tähystyksen lisäksi seurannassa otetaan
verikoe, jonka avulla seurataan hemoglobiinipitoisuutta ja kasvaimen
merkkiainetasoa (CEA). Jatkuvasti kohoava CEA-taso saattaa
viitata siihen, että syöpä on uusiutunut.
Suolistosyövän ennuste riippuu ensisijaisesti siitä, miten
laajalle syöpä on ehtinyt levitä ennen leikkausta. Paikallisesti levinnyttä
syöpää sairastavista yli 90 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua
diagnoosista.
Etäpesäkkeistä ja levinnyttä syöpää sairastavista vain noin
10-15 prosenttia elää viisi vuotta.
Monica ja Saari