MUISTISAIRAUDET JA MITEN NIITÄ TUTKITAAN TEHTÄVÄT

Muistisairauksia voidaan tutkia kuvaamalla pää/aivot, muutokset aivoissa paljastaa muistisairauden. Muistisairaus voidaan todeta myös erilaisia testejä tekemällä.

Taudin lievässä vaiheessa aloitettu hoito saattaa hidastaa oireiden ilmaantumista merkittävästi ja auttaa potilasta säilyttämään toimintakykynsä pidempään. Valittua lääkettä tulee käyttää säännöllisesti, hoidossa ei tulisi olla yli 6 viikon taukoja.

Parantavaa lääkitystä ei muistisairauksiin ole mutta oireita voidaan lievittä Lääkehoito voi myös lievittää käytösoireita. Suurin osa Alzheimer-lääkkeistä vaikuttaa lisäämällä asetyylikoliinin märää aivoissa ja estämällä sen nopeaa hajoamista

aittavaikutuksina ripulia tai pahoinvointia, levottomuutta ja sydämen harvalyöntisyyttä. Haitat saattavat korostua, mikäli samanaikaisesti on käytössä muita harvalyöntisyyttä aiheuttavia lääkkeitä digoksiini, beetasalpaaja, kalsiumsalpaaja, amiodaroni. Antikolinergisiä lääkkeitä ei tulisi käyttää Alzheimer-potilailla, koska ne estävät asetyylikoliinin vaikutusta ja heikentävät AKE-lääkkeiden tehoa.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä, ja ikä onkin sairauden tärkein riskitekijä. Alzheimerin tautiin liittyviä perintötekijöitä on tutkittu paljon ja tällä hetkellä tunnetaan sekä tautia aiheuttavia geenivirheitä että riskigeenejä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin.

mielenterveys tehtävät

Hyvä mielenterveys on yksilön hyvinvoinnin perusta, se auttaa sietämään ajoittaista ahdistusta, vahvistaa kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa ja auttaa sietämään elämään väistämättä kuuluvia vaikeita asioita. Häiriön taustalla eivät ole fyysiset tekijät, neuroottiset häiriöt voivat ilmetä voimakkaina fyysisinä oireina, kuten hikoilu, vapina, kipuna tai heikotuksena. Neuroottisiksi häiriöiksi luetaan ahdistuneisuushäiriö, fobiat, paniikkihäiriöt ja pakko-oireiset häiriöt.Suuri osa neuroosiryhmän häiriöistä on sellaisia, joista osa on ohimeneviä itsestään ja joista suurimpaan osaan ihminen voi saada aika hyvän avun erilaisilla käytössä olevilla hoitomenetelmillä. Nuoruusikä on aikaa, jolloin yhtenä hetkenä on hyvällä tuulella, mutta jo seuraavana kaikki ottaa päähän. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan silloin, kun oireet rajoittavat toimintakykyä jollain tavalla. Pahimmassa tapauksessa mielenterveyden häiriöt voivat vammauttaa henkilön lähes kokonaan ja sulkea esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Mielenterveyshäiriöitä ovat mm. ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt ja mielialahäiriöt.

MIELENTERVEYSHÄIRIÖT. 

Neuroosi

·         lievä häiriö esim.lievä masennus tai lievä ahdistuneisuushäiriö

·         subjektiivinen kärsimys liittyy neuroottisten defenssien käyttöä

·         esim. tukahduttaminen ja reaktionmuodostus

PSYKOOSITILAT

Psykoosilla tarkoitetaan vaikeaa psyykkisen sairauden tilaa eli mielisairautta. Raja henkilön itsensä ja muiden välillä hämärtyy. Todellisuuden taju häviää, hänen maailmansa on kaoottinen eikä aina tiedä mikä on totta ja mikä ei. Psykoosin oireita ovat harhaluulot, aistiharhat. Aistiharhat ilmenevätääni-näkö, kosketus-,haju-,ja makuaistimuksina. Sairauden akuutissa vaiheessa hajoaminen tulee esiin selvemmin ja henkilö kokee menettäneensä minänsä hallinnan.

·         realiteettitestaus häiriintynyt (mikä on totta ja mikä ei)

·         harhoja, harhaluuloja

·         liittyy psykoottisia defenssejä esim. kieltäminen.

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT

·         syvällejuurtuneet ja pysyvät reaktio- ja vuorovaikutustavat, jotka ovat epäadaptiivisia

·         epäadaptiivisten ja psykoottisten defenssien käyttö tyypillistä

·         syntyvät lapsuudessa ja nuoruudessa

·         syynä pitkällinen vuorovaikutusketju: geneettiset riskitekijät ja epäsuotuisa kasvuympäristö

·         tunteet voi olla ailahtelevia ja käyttäytymismallit joustamattomia

·         henkilö ei välttämättä itse huomaa käytöksessään mitään poikkeavaa

·         aiheuttaa kärsimystä myös niille, jotka ovat vuorovaikutuksessa henkilön kanssa

·         voi estää pidempiaikaisen, tasavertaisen vuorovaikutussuhteen muodostumista aikuisiässä

·         yleisempää miehillä kuin naisilla keskeisiä piirteitä:

Parkinsonin tauti ja MS -tauti

Mitä on Parkinsonin tauti ja MS -tauti?

Parkinsonin tauti on keski- ja vanhuusiän hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan, yleisen liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus.

Oireet.

MS. Näköhäiriöt, kaksoiskuvat

Kipua ja arkuutta silmien alueella

Lihasheikkoutta ja kävelyn jäykkyyttä

Raajakoordinaation häiriötä; huimausta ja tasapainohäiriöitä

Virtsarakon- ja suoliston toiminnan häiriöitä

Poikkeava uupumus.

Parkinson. Lepovapina, liikkeiden jähmeyttä, jäykkyyttä ja potilaan asennon muutokset sekä tasapainovaikeudet

Kognitiivisia muutoksia, masennusta ja autonomisen hermoston oireita

Vaikeita pakkoliikkeitä, kipuja

Nielemisvaikeudet ovat tavallisia

Syljen valuminen, uloste ja virtsaamisvaivat,

Seksuaaliset ongelmat

Tuskaisuutta, hallusinaatioita ja dementiaa.

Diagnoosi.

MS. Potilaan oireet

Selkäydinpunktion näytteiden tulokset

MRI- tutkimuksessa todetut aivojen rakenteen muutokset

herätevastetutkimukset

Parkinson. Potilaan oireiden esiintyvyys auttaa diagnoosin tekemisessä.

Lisäksi käytetään PET- ja SPECT- kuvantamista (löydös aivojen aineenvaihdunnassa tapahtuvat muutokset)

MS- ja Parkinsonin tautien hoito.

Hoito tapoja on kaksi. Lääkehoito ja neurokirurginen hoito. Lääkehoito

Kuntouttava hoitotyö sopeutumisvalmennus, fysioterapia ja tarvittaessa laitoskuntoutus

Neurokirurginen hoito;

Parkinson ja MS-potilaille voidaan antaa neurokirurgisesti neuromodulaatioita eli hermoston toimintaa tuetaan erilaisilla lääkeainepumpuilla sekä pitkäaikaisella sähköärsytyksellä.

Metabolinen oireyhtymä (MBO) tehtävät

Metabolinen oireyhtymä (MBO)

Metabolinen oireyhtymä eli aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa samalla henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia häiriöitä yhtä aikaa

väsymys, tihentynyt tarve virtsata ja päänsärky voivat olla salakavalan oireyhtymän oireita. MBO ja kakkostyypin diabetes liittyvät ylipainoon ja varsinkin keskivartalolihavuuteen. Kaikki sairastuvat eivät kuitenkaan ole ylipainoisia

Kriitereitä metaboliseen oireyhtymään löytyy useita. Vyötärönympärys naisella yli 80 cm tai miehellä yli 94 cm (mitataan kylkiluiden alapuolelta, yleensä navan kohdalta) sekä vähintään kaksi alla mainituista:

• Seerumin triglyseridipitoisuus yli 1.7 mmol/L tai hoito päällä
• Vähintään 130 mmHg yläverenpaine tai 85 mmHg alaverenpaine tai verenpainelääkitys
• Diabetes, heikentynyt paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto
• Seerumin HDL-kolesterolipitoisuus miehellä alle 1 mmol/L, naisella alle 1.3 mmol/L tai kolesterolilääkitys.
• ·         liikapaino, etenkin keskivartalolihavuus
• ·         epäedulliset rasva-arvot, mm. kolesteroli
• ·         kohonnut verenpaine
• ·         lisääntynyt veren hyytymistaipumus

Metabolisen oireyhtymän hoito on samanlaista kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoito. Monille MBO:ta sairastavista kehittyy ajan mittaan tyypin 2 diabetes. MBO:n ja diabeteksen hoito ovat verensokerin, veren rasva-arvojen, verenpaineen ja veren hyytymistekijöiden hoitoa.

Hengityksen seuranta ja hengityksen avustaminen

Mitä lähihoitajana seuraat potilaasi hengityksestä?Miten seuraat hengitystä? Kuvaile ja kerro!

Lisäksi KERRO: 

Lähihoitaja voi seurattta potilaan hengityksestä sillä että rauhoitan potilasta, avustan hänet hyvään asentoon, poistan mahdolliset kiristävät vaatteet, tuuletan huoneen ikkunaa avaamalla.

Kuinka autat potilasta hengitysvaikeuksissa?

Tarkasta henkilön hengitystiet, hengitys ja pulssi. Tarvittaessa aloitetaan elvytystä.

Löysää tiukka vaatetus.

Auttaa henkilöä käyttää määrätty lääke (astma inhalaattorin tai kotiin happea).

Seurataan edelleen henkilön hengitys ja pulssi kunnes lääkäri saapuu. Älä oleta, että henkilön kunto paranee, jos et voi enää kuulla epänormaalit hengitysäänet, kuten hengityksen vinkuminen.

Jos on avoimia haavoja niskassa tai rinnassa, ne on suljettava heti, varsinkin jos ilmakuplia näkyvät haavan. Side tällaiset  haavat kerralla.

Imee rinnassa haavan sallii ilman pääsyn henkilön rintaonteloon jokaisen hengenvetoon. Tämä voi aiheuttaa romahtanut keuhko. Side haavan muovikelmu, muovipussiin tai sideharso tyynyt peitetty vaseliinin, tiivistys se paitsi yhteen kulmaan. Näin jääneen ilman paeta rinnassa, mutta se estää ilmaa pääsemästä rintakehän läpi haavan.

Mikä on happirikastin?

Happirikastin on välttämätön joitain sairauksia poteville. Esimerkiksi isäni, jolla oli jatkosodassa saatu keukotuberkuloosi oli täysin riippuvainen happirikastimesta. Keuhkot eivät enää toimineet.

Se on myös sähköllä toimiva laite, joka elektronisesti suodattaa huoneilmasta typen ja antaa hapen yli 90 prosenttista. asuvalla potilas joka asuu kotona.

voidaan käyttäa myös lyhytaikaiseen hoitoon.

liika happipitoisuus vanhentaa elimistöä nopeammin. Ihmiset elävät pidempään ja terveemmin vuoriston ohkaisessa ilmastossa.

entä kuinka Lähihoitajana annat happea kotihoidossa? Miten sen teet ja mitä huomioit?

hoitaja voi aavatta ikkuna potilaan asunnossa, jos se on riittävä toimi.

Kuinka ohjaat höyryhengitystä kotona ja mitä siinä pitää huomioida? Miksi sitä tehdään?

Höyryhengityksen kotona voi järjestää kun lämmittää saunaa niin, menee saunaan ennen kuin se on kovin kuuma, niin ilmaan tulee paljon höyryä. Höyryhengitys auttaa liman irtoamiseen, vesihöyry lievittää tukala olo ja kipu.

Miten ja miksi pulloon puhaltamista tehdään? kerro kuinka ohjaat asiakasta?

Laita letku suuhun, huulet tiukasti letkun ympärille. Hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos, käytä hengittäessäsi palleaa. Puhalla ilmaa ulos letkun kautta hieman normaalia uloshengitystä voimakkaammin ja pidempään.  Puhallusteho on hyvä, kun pullossa oleva vesi kuplii. Toista sisäänhengityksiä nenän kautta ja uloshengityksiä kymmenen kertaa. Puhalla 5–10 sarjaa. Pidä pieni tauko puhallussarjojen välillä. Liman noustessa ylös, yski tai hönkäise se pois hengitysteistä. Voit irrottaa limaa puhallussarjoilla 3–4 kertaa päivässä. Lopuksi pese pullo ja letku astianpesuaineella. Tee tämä jokaisen puhalluskerran jälkeen. Tarvittaessa kasta pullo ja letku kiehuvaan veteen. Halkaisijaltaan 7-10 mm levyinenmuoviletku, jonka pituus on 50–70 cm. Ja hengitysteiden tyhjyyden varmistamiseen esimerkiksi ruokailun jälkeen.

Torstain 30.3-17 aamutehtävät

1. PLV kuinka ohjaat potilasta (eli nainen/mies) tutkimuksen ottamisessa? Mitä huomioit näytteen säilytyksessä ja miksi? Kerro lähteet, mitä käytit. Hoitotyön Kirjassa sivulta 219 eteenpäin....Katsotaan välineet tunnilla

·         Ohjaa potilasta tekemään huolellinen alapesu esimerkiksi käsisuihkun avulla.

·         Kerro tarvittava välineet valmiiksi ja varmista potilaan yksityisyyden  suojaaminen.

2.Mitä tarkkailet potilaan hengityksestä? Mitä seuraat?

hengityksen tarkkailussa: Silmämääräinen tarkastelu inspektio  potilaan ryhti, asento, rintakehän liikkeet, potilaan liikehtiminen, ihon väri. Hengitysäänten kuuntelu l. Auskultaatio Hengityksen hajun arvioiminen Intuitio Hoitaja tarvitsee havainnointi, vuorovaikutus ja teknisiä taitoja

3. COPD eli KAT mikä tauti on? syyt, oireet? kuinka hoidetaan?Ennuste? Kirjassa hengittäminen s.

on keskeinen sairastavuutta ja kuolemia aiheuttava sairaus Suomessa. COPD tarkoittaa sairautta, jossa on vaihtelevasti mukana kolme tekijää. krooninen keuhkoputkitulehdus, emfyseema eli keuhkolaajentuma ja pienten hengitysteiden ahtautuminen.

oireet ovat yskä, limaneritys ja hengenahdistus. Tyypillinen potilas on tupakoinut pitkään ja hän pitää oireitaan usein tupakkayskänä

nikotiiniriippuvuuden hoitoon on saatavana reseptivalmisteita, jotka eivät sisällä nikotiinia. Lääkehoidossa käytössä ovat keuhkoputkia laajentavat lääkkeet, teofylliini ja kortikosteroidit. Keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä ovat antikolinergit ja lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit.

Potilaanasi on Mikko Mäkinen 72v. Hän tulee vastaanotolle vaimonsa kanssa. Hän on tupakoinut jonkinverran koko elämänsä ajan. Työssä hän on ollut ilmastointiasentajana. Mitä hänelle ja hänen vaimolleen kerrot taudista? He kysyvät onko tauti työperäinen? mitä vastaat?Kuinka lähihoitajana opastat? mitä teet? (lääkehoito?)

Että miehellä on Keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa tupakasta vieroitus.

Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa.

Lääkehoidolla vähennetään oireita, kuten rasituksessa ilmenevää hengenahdistusta, ja estetään pahenemisvaiheita.

4.Mistä asiakas voi saada happirikastimen?Mikä se on? Kuinka sitä käytetään? Mitä on huomioitava kotona happirikastimen käytössä?Kuinka ohjeistat potilasta?

Kela suunnittelee maksamiinsa sairaskuljetuksiin sähköistä maksatusta,samaan tapaan kuin apteekeissa. kotona voidaan toteuttaa nestehappilaitteen, lääkehappipullojen tai happirikastimen avulla. Kotihappihoito perustuu aina lääkärin määräykseen.

lääkärin määräyksestä myös kotona. Happea voi käyttää turvallisesti kotona lääkärin ohjeita ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Opastamme laitteiden käytössä ja ensimmäisen toimituksen mukana kotiin lähetetään erilliset turvallisuusohjeet. Kuinka ohjeistat potilasta? avotuli ja kipinälähde ovat kiellettyjä samassa tilassa happea käytettäessä tai säilytettäessä

happilaite on säilytettävä aina hyvin ilmastoidussa tilassa

happilaite on aina suljettava annostelun loputtua

Tupakka ja terveys kotitehtävät

Kerro mille sairauksille tupakointi altistaa?

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudossairaus tupakoitsijalla. Muita tupakan haittavaikutuksia: värjäytymät, karvakieli, pahanhajuinen hengitys.

Tupakka heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, ikenien verenkiertoa ja suun haavojen paranemista. Tupakointi lisää suusyövän riskiä sekä riskiä sairastua parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudossairauteen.

Entä mitä muita terveyshaittoja tupakointi aiheuttaa? (Hoitotyön kirja luku 6)

hampaiden värjäytymistä ja pahanhajuista hengitystä. Myös nuuskan käyttö aiheuttaa limakalvomuutoksia ja pitkään käytettynä ienvetäytymiä, ientulehdusta, parodontiittia ja hampaiden reikiintymistä.

Millaista tukea tupakoinnin lopettamiseen löydät ko. sivuilta?

Tupakoinnin lopettaminen on päätös, jota sinun ei tarvitse katua

Keksi suulle muuta tekemistä kuin tupakan imeminen. Voit imeskellä pastillia tai tikkaria – tai vaikka pureskella kynää. Pidä mukanasi koko ajan terveellistä naposteltavaa, kuten porkkanapaloja tai hapankorppusia.

Jos tapasi on ollut sauhutella stressaavassa tilanteessa, opettele hallitsemaan stressiä pienillä rentoutumisharjoituksilla. Tee niitä pitkin päivää.

Hanki mielihyvän tunnetta tupruttelun sijaan liikunnasta tai vaikka lämpimästä kupista kaakaota.

Pidä vauhtia yllä, ettei sinulle jää aikaa himoita tupakkaa tai sähkötupakkaa. Kun täytät päiväsi monenlaisella tekemisellä ja puuhalla, repsahdusvaara pienenee.